Kansalaisopistosta uusi harrastus syksyksi

Tiedote. Julkaistu: 09.08.2017, 09:05 Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalais- ja työväenopistojen syyslukukausi alkaa jälleen kautta maan. Kurssi-ilmoittautuminen on monissa opistoissa käynnissä tai käynnistymäisillään – nyt on siis oiva hetki valita itselleen uusi harrastus, päivittää oma tietotekniikkaosaaminen ajan tasalle tai vaikkapa verestää aiemmin hankittua kielitaitoa.                                                

Kansalaisopistojen kestohitteihin lukeutuvat muun muassa monipuoliset liikunnan ja kädentaitojen kurssit. Viime vuosina suosiotaan ovat vahvistaneet erilaiset mielen- ja kehonhallintaan, elämäntaitoihin sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvät kurssit. Moni kansalaisopisto tarjoaa lähiopetuksen ohessa enenevässä määrin myös esimerkiksi kieltenopetusta verkossa sekä kokonaista lukukautta lyhyempiä yhden tai kahden kokoontumiskerran tai viikonlopun kursseja. Myös aikuisille ja lapsille on tarjolla aiempaa enemmän yhteisiä kursseja.

Ajan trendit näkyvät niin ikään perinteisemmillä kursseilla: esimerkiksi kädentaidoissa panostetaan kierrätykseen ja uusiokäyttöön, kun taas kotitalouskursseilla erilaiset erityisruokavaliot, lähiluonnon antimet sekä kasvisruoka tulevat tutuiksi. Suomen 100-vuotisjuhlavuosi näkyy puolestaan monen opiston opetustarjonnassa retrokurssien ja historiasta ammentavien aiheiden muodossa.

Kansalais- ja työväenopistoissa on enemmän opiskelijoita kuin missään muussa oppilaitosmuodossa Suomessa. Kurssit ovat kaikille avoimia ja vuosittain opetukseen osallistuu reilusti yli puoli miljoonaa kansalaista, jotka hakevat kansalaisopiston kursseilta niin virkistystä vapaa-aikaan ja vastapainoa hektiseen arkeen kuin tietoja ja taitoja työelämän tueksi. Kansalaisopisto tarjoaa myös monen seniorin arkeen yhteisöllisyyttä ja mielekästä tekemistä. Opistot suunnittelevat kurssiohjelmansa itse, lähialueen asukkaiden tarpeiden ja usein myös toiveiden mukaisesti. Ainealoittain kursseja järjestetään eniten kädentaidoissa, musiikissa ja kielissä. Kansalais- ja työväenopistot ovat osa suomalaista vapaata sivistystyötä.

Monen opiston alkavan lukuvuoden kurssiesite jaetaan postin välityksellä lähialueen kotitalouksiin. Kurssitarjontaan voi tutustua myös opiston nettisivuilla. Kursseille ilmoittaudutaan suoraan oman alueen opistoon joko netissä, puhelimitse tai paikan päällä. Kaikkien Suomen 184 kansalais- ja työväenopiston yhteystiedot sekä lisätietoa kansalaisopistoissa opiskelusta löytyy osoitteesta www.kansalaisopistot.fi. 

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Projekti- ja viestintäkoordinaattori Lauramaija Hurme
p. 044 761 0700, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL on järjestö, joka toimii kansalaisopistojen, niiden opistolaisyhdistysten ja vapaan sivistystyön edunvalvojana. KoL kehittää ja vahvistaa kansalaisopistojen asemaa suomalaisessa aikuiskoulutusjärjestelmässä. 

KoL-tiedote

Mikä merkitys kansalaisopistolla on? Kansalaisopistot.fi kertoo vastauksen

Tiedote. Julkaistu: 13.02.2017 klo 10:27
Kansalaisopistojen liitto KoL

Miksi suomalaiset ilmoittautuvat vuodesta toiseen kansalaisopiston kurssille?
Miksi osa kansalaisopistoista on nimeltään työväenopistoja?
Mikä merkitys kansalaisopistolla on uuteen kaupunkiin tai maahan muuttaneelle?

Uudistunut Kansalaisopistot.fi-sivusto on avattu. Vuoden 2017 ajan sivustolla keskitytään Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kansalais- ja työväenopistojen merkitykseen suomalaisessa sivistysyhteiskunnassa ennen ja nyt.

Sivustolla julkaistaan niin opiskelijoiden, työntekijöiden kuin päättäjienkin kirjoituksia ja haastatteluja, jotka valottavat kansalaisopistotoiminnan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Videoilla pääsevät ääneen myös kansanedustajat. Läpileikkaukseen kansalaisopistotoiminnan historiasta voi tutustua aikajanan muodossa. Valokuvagalleriaan on puolestaan kerätty paljon muistoja opistoista yli sadan vuoden ajalta sekä nykyopiskelijoiden tunnelmapaloja sosiaalisesta mediasta.

Kansalais- ja työväenopistot ovat tarjonneet suomalaisille tarpeellisia tietoja ja taitoja yhtäjaksoisesti jo lähes 120 vuotta. Ensimmäiset opistot syntyivät työväen sivistystarpeeseen 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.

Tänä päivänä Suomen 184 kansalais- ja työväenopistossa on enemmän opiskelijoita kuin missään muussa oppilaitosmuodossa. Kurssit ovat kaikille avoimia ja vuosittain opetukseen osallistuu noin 650 000 kansalaista. Opistot suunnittelevat kurssiohjelmansa itse, lähialueen asukkaiden tarpeiden ja usein myös toiveiden mukaisesti. Ainealoittain kursseja järjestetään eniten kädentaidoissa, musiikissa ja kielissä. Kansalaisopistot ovat osa suomalaista vapaata sivistystyötä ja tärkeitä elementtejä tulevaisuuden sivistyskuntaa rakennettaessa.

Kansalaisopistot.fi-sivustollle on myös kerätty paljon perustietoa kansalaisopisto-opiskelusta sekä kaikkien Suomen kansalaisopistojen yhteystiedot. Sivusto päivittyy jatkuvasti uusilla kirjoituksilla ja valokuvilla, joita kerätään opistoilta ja kansalaisopisto-opiskelijoilta itseltään.

Sivustoon voi tutustua osoitteessa www.kansalaisopistot.fi.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Projekti- ja viestintäkoordinaattori Lauramaija Hurme
p. 040 442 8621, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund MiF ry

Kansalaisopistojen liitto KoL on järjestö, joka toimii kansalaisopistojen, niiden opistolaisyhdistysten ja vapaan sivistystyön edunvalvojana. Liitto auttaa opistoja turvaamaan tasa-arvoista ja elämänlaajuista oppimista lähipalveluna.

KoL-tiedote

Tiedote. Julkaistu: 05.12.2016 klo 10:20 Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopistojen liitto muistuttaa: sivistys ja hyvinvointi elinvoimaisen kunnan kulmakivet

 

Kansalaisopistojen liitto on julkaissut kuntavaaliteesinsä. KoL muistuttaa kuntapäättäjiä kansalaisopistojen monialaisesta toiminnasta kuntalaisten sivistyksen ja hyvinvoinnin hyväksi.

 

Sote-uudistuksen myötä koulutus ja sivistys tulevat kuulumaan kunnan tärkeimpiin tehtäviin. Kaikenikäisten ja eri taustaisten kuntalaisten oppimisesta ja osaamisesta on huolehdittava, eikä ketään saa päästää putoamaan tietoyhteiskunnan ulkopuolelle. Kansalaisopistoilla on merkittävä rooli tulevaisuuden sivistyskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Opiston tuottamat hyödyt ovat tutkitusti* erityisen suuret alhaisen pohjakoulutuksen saaneiden kohdalla.

 

Vastuu ennaltaehkäisevästä sosiaali- ja terveystoiminnasta säilyy kunnilla, kun varsinaiset sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät sote-uudistuksessa maakuntatasolle. KoL muistuttaa, että kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansalaisopistossa on monipuolista ja kustannustehokasta. Tutkimuksen* mukaan valtaosa opiskelijoista kertoo olevansa tyytyväisempiä elämäänsä ja kiinnittävänsä enemmän huomiota terveyteensä kansalaisopisto-opiskelun myötä. Vaikutukset ulottuvat myös työhön ja perhe-elämään. Kansalaisopistossa opiskelevat kokevat jaksavansa työssään paremmin ja tukevansa lastensa opiskelua aiempaa enemmän. Kansalaisopisto on monille ikäihmisille ja työttömille tärkeä henkireikä.

 

Kunta tarvitsee aktiivisia kansalaisia, jotka ovat kiinnostuneita ympäristöstään, osallistuvat sen kehittämiseen ja ovat mukana vaikuttamassa asioihin omilla mielipiteillään ja teoillaan. Niin maahanmuuttajat kuin maassamuuttajatkin löytävät kansalaisopistosta väylän uudelle paikkakunnalle kotiutumiseen. Ihmiset kokevat arvostavansa kansalaisopisto-opiskelun myötä muiden ihmisten näkemyksiä enemmän ja toimivansa aktiivisemmin lähialueensa hyväksi.* Yhteiskunnan eheyden kannalta on tärkeää oppia tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

 

Viihtyisässä kunnassa on kehittyvä ja monipuolisia kuntapalveluita tuottava laadukas kansalaisopisto. Opistoon panostettu euro palaa tutkitusti* moninkertaisena takaisin kuntalaisille syntyvien hyvinvointivaikutusten myötä. Vuodesta toiseen kansalaisopisto on yksi arvostetuimmista* kuntapalveluista. Hyvin hoidettu kansalaisopisto asianmukaisine ja turvallisine työtiloineen houkuttelee osaltaan uusia asukkaita ja tuo kuntaan elinvoimaa.

 

Kunnan palvelurakenteita on ajateltava rohkeasti uusista näkökulmista ja mietittävä, minkälaisia uusia tehtäviä kansalaisopisto voisi ottaa toteutettavakseen. Kuntapalveluita kehitettäessä on hyödyllistä miettiä, miten kansalaisopisto palvelisi parhaiten niin kuntalaisia kuin kuntaakin.

Kuntavaaliteesit löytyvät osoitteesta http://kansalaisopistojenliitto.fi/wp-content/uploads/2016/12/kuntavaaliteesit.pdf

 

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi
Tiedottaja Elina Vesalainen, p. 040 573 1620, elina.vesalainen@kansalaisopistojenliitto.fi

 

* Lähteet:
BeLL – Benefits of Lifelong Learning (2014)
Manninen, J. (2015). Suomi nousuun sivistystyöllä? Kansalaisopisto-opiskelun tuottamien hyötyjen taloudellinen merkitys -esitutkimus.
Pekola-Sjöblom, M. (2012). Kuntalaiset kunnallisten palvelujen arvioitsijoina. Suomen kuntaliitto.

 

Kansalaisopistoon panostettu euro palaa yli kolminkertaisena takaisin

LEHDISTÖTIEDOTE
1.2.2016
Vapaa julkaistavaksi
ESITUTKIMUS: KANSALAISOPISTOON PANOSTETTU EURO PALAA YLI KOLMINKERTAISENA TAKAISIN
Kansalaisopistoon sijoitettu euro tuottaa opiskelijoille ja yhteiskunnalle noin 3,4–5,6 euron hyödyn, selviää Kansalaisopistojen liiton uunituoreesta esitutkimuksesta. Hyöty muodostuu säästöjen ja tuottavuuden yhteissummasta: kun opiskelijan hyvinvointi opiskelun myötä lisääntyy, muun muassa yhteiskunnan sosiaali- ja terveysmenot vähenevät samaan aikaan kun yksilön työelämätaidot sekä motivaatio itsensä kehittämiseen ja itsestään huolehtimiseen kasvavat.
Kansalaisopisto-opiskelun tuottamien hyötyjen rahallisten arvojen arviointia pohtiva ja kuvaava esitutkimus Suomi nousuun sivistystyöllä? Kansalaisopisto-opiston tuottamien hyötyjen taloudellinen merkitys julkaistiin Kansalaisopistojen liiton Tammiseminaarissa Raumalla perjantaina 29.1.2016. Esitutkimuksen on tehnyt aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen (UEF).
Esitutkimus on tehty Benefits of Lifelong Learning -tutkimuksessa (BeLL) löydettyjen suomalaisten kansalaisopisto-opiskelijoiden vastausten pohjalta ja tutkimuksessa tehdyt laskelmat perustuvat SROI-arviointimalliin (Social Return of Investment). Vapaan sivistystyön tyyppisen aikuisopiskelun hyötyjen rahallisia arvoja on erittäin vaikea laskea tarkasti, ja vaikka esitutkimuksessa esitetyt laskelmat ovat alustavia, näyttävät ne tukevan aiemmin saatavilla olevien tutkimusten tuloksia siitä, että koulutusinvestoinnit maksavat itsensä selvästi takaisin.
Kansalaisopistojen liitto järjestää keskiviikkona 3. helmikuuta klo 9–10 esitutkimuksen tiimoilta aamiaistilaisuuden medialle Helsingissä. Professori Manninen osallistuu tilaisuuteen etäyhteyden kautta Joensuusta. Aamiaistilaisuus järjestetään KoL:n toimistolla osoitteessa Annankatu 12 A 15, 00120 Helsinki. Pyydämme ilmoittautumisia tilaisuuteen osoitteeseen tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi tiistaina 2. helmikuuta klo 15 mennessä.
Esitutkimukseen voi tutustua sähköisesti osoitteessa http://kansalaisopistojenliitto.fi/ blog/kansalaisopistoon-panostettu-euro-palaa-yli-kolminkertaisena-takaisin.
Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi Professori Jyri Manninen
p. 0294 45 2200, jyri.manninen@uef.fi
Kansalaisopistojen liitto KoL - Medborgarinstitutens förbund Mif ry

Kansalaisopisto on luovuuden lähde ja vapaa-ajan virkistäjä

Tiedote. Julkaistu: 17.09.2015 klo 09:30
Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopistojen liitto KoL oli mukana Kuntamarkkinoilla 9.-10.9.2015 muistuttamassa kansalaisopisto-opiskelun hyvinvointivaikutuksista. Kunta-alan suurimmassa vuosittaisessa tapahtumassa kuntaväki pääsi äänestämään kansalaisopiston tärkeimmästä vaikutuksesta kuntalaiseen. Lisäksi kansalaisopistojen ständillä oli mahdollisuus kirjoittaa reissuvihon välityksellä terveisiä opetusministerille. Reissuvihko kiertää vielä loppuvuoden Kansalaisopistojen liiton tapahtumissa, minkä jälkeen se luovutetaan opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle.

Ylivoimaisesti suurin osa kyselyyn vastanneista kuntapäättäjistä piti tärkeimpänä kansalaisopiston roolia luovuuden lähteenä ja vapaa-ajan virkistäjänä. Kokonaisvaltaisesti hyvinvoiva ihminen nauttii työstään enemmän, jaksaa paremmin sekä tarttuu helpommin uusiin haasteisiin ja tehtäviin. Kansalaisopisto-opiskelu tuo vastapainoa hektiselle työelämälle. Myös tutkimustulokset (mm. Benefits of Lifelong Learning 2014) tukevat ajatusta hyvinvoinnin lisääntymisestä vapaan sivistystyön opintojen myötä.

Toiseksi tärkeimmäksi vaikutukseksi nousi kansalaisopisto ikääntyvän ilona ja eläkeläisen elinvoimana. Ikääntyvä väestö kaipaa arkeensa yhteisöllisyyttä, virkistävää ja mielekästä toimintaa sekä helposti saavutettavia kohtaamispaikkoja. Aktiivinen arki ja mahdollisuudet viikoittaiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen vähentävät ennaltaehkäisevästi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Useampi kansalaisopistojen ständillä käynyt kertoi oman lähipiirinsä seniorista, jolle kansalaisopiston kurssi on viikon kohokohta.

Kolmannen sijan kyselyssä sai kansalaisopisto työelämän tukena ja muutoksen mahdollistajana. Kun työelämän vaatimukset ja tarpeet muuttuvat vinhaa vauhtia, tarjoaa kansalaisopisto mahdollisuuden taitojen päivittämiseen ja uuden oppimiseen.

Kansalais- ja työväenopistojen syyslukukauden kurssit ovat juuri käynnistyneet tai käynnistyvät pian. Kansalais- ja työväenopistoissa on enemmän opiskelijoita kuin missään muussa oppilaitosmuodossa Suomessa. Kurssit ovat kaikille avoimia ja 187 opiston opetukseen osallistuu vuosittain noin 650 000 kansalaista. Opistojen yhteystiedot sekä lisätietoa kansalaisopistossa opiskelusta löytyy osoitteesta www.kansalaisopistot.fi.

Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi, p. 040 741 0641
Tiedottaja Lauramaija Hurme, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi, p. 040 573 1620

Kansalaisopistojen liitto KoL on järjestö, joka toimii kansalaisopistojen, niiden opistolaisyhdistysten ja vapaan sivistystyön edunvalvojana. Liitto auttaa opistoja turvaamaan tasa-arvoista ja elämänlaajuista oppimista lähipalveluna.